Suomen Leijonan Ritarimerkin lisäksi Markku Remes sai keväällä Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin. Perusteluissa yhtenä on mainittu metsäalasta viestiminen ymmärrettävästi. Tässä viimeisin Helsingin Sanomien Vieraskynässä julkaistu asiantuntija-artikkeli.
EU:n metsästrategia saattaa tuottaa Suomelle ongelmia
Kokonaiskestävyyttä ei voida saavuttaa, jos metsistä saatavat tulot ja niiden yhteiskunnallinen merkitys sivuutetaan.
EUROOPAN UNIONIN uusi metsästrategia vaikuttaa yhä enemmän metsien käyttöön liittyvään poliittiseen päätöksentekoon. Ennakkotietojen mukaan komission linjaus EU:n metsästrategiaksi poikkeaa merkittävästi Eurooppa-neuvoston ja EU:n parlamentin näkemyksistä. Se on aiheuttanut Suomessa hämmennystä.
Metsästrategiassa painotetaan suojelua ja metsien kestävää käyttöä. Tasapainon löytämiseksi olisi tärkeää, että jäsenmailla on yhtenäinen käsitys kokonaiskestävyydestä, johon kuuluvat monimuotoisuuden vaalimisen lisäksi biotalouden elinkeinot ja metsien taloudellinen hyödyntäminen. Se on tarpeen myös hyväksyttävyyden kannalta.
Kokonaiskestävyyden tavoite on Suomen etujen mukainen. Suomi on sitoutunut metsien kestävään käyttöön. Metsänomistajat investoivat metsänhoitoon vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Siten on turvattu metsien puuntuotannollinen ja ilmastollinen kestävyys, edistetty työmahdollisuuksia ja maaseudun elinkelpoisuutta sekä vahvistettu metsien monimuotoisuutta. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, vaikka metsävaroja on hyödynnetty runsaasti.
METSÄSTRATEGIASSA korostetaan tutkimustiedon merkitystä. Uutta tietoa kestävyyden eri osa-alueilta kertyy koko ajan, mutta käytännön toiminnassa tiedon yhteensovittaminen metsää hyödyntävien elinkeinojen sekä suojelun ja ilmastokestävän toiminnan välillä on vaikeaa.
Kokonaiskestävyyden saavuttaminen edellyttää, että EU tunnustaa metsien käytön yhteiskunnallisen merkityksen metsänomistajien tulojen ja maaseudun hyvinvoinnin lähteenä.
Suomessa metsien merkitys tulonlähteenä on suurempi kuin muualla EU:ssa, sillä meillä metsätilojen keskikoko on yli kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna.
EUROOPAN metsäala on kasvanut 25 vuodessa 17,5 miljoonaa hehtaaria. Metsästrategian tavoitteena on lisätä puuttomilla alueilla puiden määrää kolmella miljardilla kappaleella. Suomi tukee jo joutoalueiden metsitystä, tavoitteena on lisätä noin 200 miljoonaa puuta aiemmin metsättömille aloille. Metsittäminen kompensoi yhdyskuntarakentamisen ja peltojen raivaamisen aiheuttamaa metsäkatoa, joka synnyttää vuosittain 3,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt.
Strategia korostaa biokiertotalouden sekä biomassasta saatavien materiaalien tehokasta ja ilmastokestävää käyttöä. Suomessa puut kasvatetaan ensisijaisesti järeiksi rungoiksi, joista jalostettavat tuotteet sekä niihin sitoutunut hiili palautuvat mahdollisimman hitaasti käytön jälkeen kiertoon.
Mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään tarkasti. Uudet puutuotteet ja innovaatiot perustuvat biokemiallisiin prosesseihin, ja fossiili-intensiivisten materiaalien korvaaminen avaa metsäalalle huikeita kehitysnäkymiä.
Suomelle on tärkeää edistää biopolttoaineiden poltossa syntyneen lannoituskelpoisen tuhkan käyttöä metsiin. Ravinteiden palauttaminen kasvupaikalle on osa metsästrategian mukaista kiertotaloutta. Metsien terveyttä parannetaan ja hiilinieluja lisätään puuston kasvun kiihtyessä.
SUURIMMAT ristiriidat liittyvät suotuisaan hakkuutasoon sekä suojelupinta-aloihin liittyviin tavoitteisiin ja ja niiden soveltamiseen. Euroopan tiukasti suojellusta metsäalasta yli puolet on Suomessa. Suojelualueiden jakautumisesta kiistellään.
Yhtenäistä näkemystä EU:n metsien käytöstä tai suojelumäärästä tuskin saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Tutkijoidenkin välillä on hyvin erilaisia näkemyksiä. Lisäksi kansalliset intressit ja eroavuudet hidastavat yhteisen näkemyksen saavuttamista.
Suomelle on tärkeää, että metsäpolitiikka ja metsiin liittyvä päätöksenteko säilyy kansallisella tasolla. EU:n metsästrategia kuitenkin lisää kansainvälisiä sitoumuksia, joissa Suomikin on mukana. Jäsenvaltioiden kannalta on olennaista, että alueelliset olot huomioidaan, eurooppalaiset metsienkäytön periaatteet perustuvat oikeaan tietoon ja kaikki ovat sitoutuneesti mukana päätöksenteossa.
Markku Remes
Kirjoittaja on metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskuksessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi.